Ennen nykykansantaiteen nousua itseoppineilla taiteilijoilla ei ollut juurikaan ymmärtäjiä tai ystäviä. Ystävät ja ymmärtäjät olivat lähinnä yrittäjiä matkailun tai kaupan alalta. Teosten arvostus oli vähäistä ja keskustelua herättävät työt mieluummin vaiettiin kuin nostettiin keskusteluun sisällöllisenä taiteena.

Viitisen vuotta sitten yleiseen tietoisuuteen räjähtänyt 2000-luvun ITE-ilmiö on määritellyt meille uudelleen kansantaiteen ja kansantaiteilijuuden. Lyhyesti sanottuna ITE on jokaisen oikeutta taiteeseen ja jokaisen kohdalla oikeutta nähdä oma elämänsä taiteena.

Iten institutionalisoituessa on epäilty, pysyykö "iten henki" ilmaisuvoimaisena ja puhuttelevana, kun työt nostetaan jalustalle ja sirretään pihoilta taidemuseoihin. Matias Keskisen tapauksessa kekkosmonumentin tuonti sen juurilta ja kotimaisemista Ouluun tuhosi sen.

Vertauskuvallista syvyyttä betoniveistoksen tuhoutumiselle vuonna 1989 antoivat onnettomuuden syy-yhteys Neuvostoliitosta tulleen valtiovierailun järjestelyihin sekä Suomen ja koko Euroopan hullun vuoden 1989 kylmän sodan sulamiseen. Rautaesirippu repeili, patsaat kaatuivat, vanha järjestys hylättiin. Berliinin muuri purettiin, DDR:n tarina loppui. Perestroikan sävelellä jylhää joutsenlauluaan Euroopalle laulaneen Neuvostoliiton historia kesti vielä vuoden, pari.

Betoni on nykykansantaiteilijoiden suosikkimateriaali. Se on edullista, helposti muotoiltavaa ja se antaa tehdylle työlle satojen vuosien mittaisen elämän. Matias Keskinenkin käytti betonia monumenteissaan. UKK-monumentin jälkeen Keskinen suuntasi tarmonsa Sibelius-monumentin työstämiseen. Kenties Oulun vahingosta viisastuneena hän teki monumentin kokonaan betonista. Monumentti levisi lopulta naapuritontin puolelle ja sai Matiaksen poismenon jälkeen aikaan naapurien välisen rajariidan. Tuhansien kilojen painoista umpilohkaretta ei saatu koskaan siirrettyä nousemaan paikaltaan, vaan se rikkottiin kappaleiksi ja haudattiin maahan.

Siis kävi niin, että maa otti uudestaan vastaan Matias Keskisen monumentit. Sibelius-monumentin kappaleille kaivettiin kuoppa sen tekopaikalle. Kekkos-monumentti sai hautapaikan Oulun Oritkarista lumenkaatopaikalta ja päätyi maantienpohjaksi. 

Matias Keskisen muistolle!

- Kari Blomster