"Oulun Urho" kertoo ITE-taiteilija Matias Keskisen aikaansaamasta
törmäyksestä Urho Kekkosen muiston ja kylmän sodan jälkeisen ajan
kynnyksellä olevan Suomen välillä.

Keskinen oli rakentanut suurta kekkospatsasta Kekkosen
tekopitäjässä Pielavedellä yli kymmenen vuoden ajan. Mitä pidemmälle
meni 70-luku, sitä suurempi tuli patsas. Kekkosen Pää. Vuonna 1982
taiteilija siirtyi kekkospatsaineen Vuolijoelle. Toisaalla Urho Kekkonen
luopui presidentin tehtävistä. Kekkosen terveys heikkeni edelleen ja hän
kuoli 1986.

Oulun Rotuaarin kävelykadun veistosnäyttely toi Keskisen kekkospatsaita
kaupungin keskustaan kesällä 1989. Pari päivää ennen ennen
veistosnäyttelyn päättymistä toteutui Neuvostoliiton presidentti Mihail
Gorbatshovin ensimmäinen valtiovierailu Suomeen: Helsinkiin ja Ouluun.
25.10.1989, kaksi päivää ennen glasnostin megatähden, herra Gorban
saapumista Ouluun ryhdyttiin kansantaiteilijan kekkospatsaita siirtämään
aamuhämärissä pois kävelykadulta. Tässä suomalaisen kekkoskuvan ja
uuden ajan neuvostopolitiikan väistömanööverissä noin kolme metriä
korkea, pahimman varalta vakuutettu patsas murtui ja vietiin Oritkariin
maantienpohjaksi. Tekijä jäi korvauksitta.

Kaksi viikkoa Oulun kekkospatsaan murentumisen jälkeen sortui
Berliinin muuri. Kylmän sodan jälkeinen aika alkoi.

Entä nyt? Tästä kaikestahan on kulunut jo kaksikymmentä vuotta. Matias
Keskisen kuolemasta on kulunut kymmenen vuotta. Neuvostoliittoa ei
enää ole ja nykykansantaide on syntynyt. On siis aika muistella
uudelleen kansantaiteilijan kekkospatsaan tuhoutumista.

Jos kauppiaiden kävelykadulle tuoma patsas olisi tulkittu taiteeksi. Jos
valtiovierailu olisi tapahtunut pari päivää myöhemmin. Jos patsas olisi
saatu ehjänä takaisin Kainuuseen, Vuolijoelle. Jos taiteilija olisi saanut
korvauksensa. Jos lokakuun 1989 oululainen taidetapahtuma ei olisi
muuttunut historialliseksi performanssiksi. Silloin nämä sanat, kuvat ja
laulut olisivat jääneet syntymättä.

"Oulun Urho" on trubaduurishow, joka koostuu Kari Blomsterin runoista ja
lauluista, Matti Ollikaisen dokumenttifilmeistä ja vuolijokislähtöisen
toimittaja-kriitikko Kari Kemppaisen diakuvista. Mukana on myös aitoja
kekkospatsaan lohkareita!